ohitseni käveli äsken ihminen
sen silmissä oli väri
ja sillä oli hiukset
sillä oli sydän, vaikken sitä nähnyt
ja verisuonet ja iho
joka oli vaatteiden alla
se puhui puhelimessa
ja astui askeleen, ja toisen
sillä oli ääni ja keuhkot
joihin se veti ilmaa
ja jalat, jotka oli työnnetty kenkiin
sillä oli pituus ja paino
ja määränpää, vaikken tiennyt sitä
sillä oli joku ihminen, jonka se tuntee
sellaisella tavalla että voi puhua puhelimessa
ja ajattelin että
jos koskettaisin hänen olkapäätään, hän ehkä huomaisi minut
ja että jos hän nyt nostaa katseensa
näkeekö hänkin ihmisen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti