Haaste: aion kirjottaa runon päivässä ja julkaista sen täällä (ainakin) seuraavan kuukauden ajan, oli tulos miten huono tahansa. Miksi? Koska haluan päästä yli itsekritiikistä. Ja koska sain tän idean n. kolme minuuttia sitten ja se tuntui hyvältä. Blogi on saanut nimensä ensimmäisestä runosta. Kommentointi on rohkaistavaa toimintaa.
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Harmaa
Väsyttää, silmät painuvat kiinni, vaaleita pilviä takertuu seiniin ja kattoon kun kaikki muuttuu vähän harmaammaksi. Minun on vaikea hengittää mutta ilma on kevyt, hitaasti aika valuu eteenpäin. En ajattele mitään mutta joku outo mieli saavuttaa minut kulkee sisääni, fasaanit kävelevät salaa minuun ja nostavat siipensä kuin koskeakseen "älä mieti liikaa, olet vieläkin ehjä", ja kaikki kutittaa tunne on kevyt mutta hengitys raskas, silmät painavat, olen nukkunut liian vähän; ehkä joku pienikin kosketus riittää tähän hetkeen kun pilvet kasvavat ja seinät peittyvät harmaaseen ja väsyttää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Osuu ja uppoaa hienosti tähän päivään. (On vähän samanlainen olo.) Samaistun.
VastaaPoista